Min birra

Deanu musea – min johkasámi musea – lea čáppa báikkis Deatno gáttis, Buolbmát gilis, mii lei ovddeš Buolbmát gieldda hálddahusguovddáš. Museašillju ja gili musea muitalit eallojuvvon eallima historjjá máŋggaid čuđiid jagiid čađa. Buolbmágis lea buorre dálkkádat geasset, ja galbma ja muohtarikkis dálvvit. Buolbmát lea čáppa báiki, ja dan birastahttet jorba várit mat dahket dan erenoamáš čáppa leagi.

Deanu musea ovddasvástida Deanu johkasámi kultuvrra, ja mearra- ja vuotnaguovlluid sámi árbevieruid. Dat stuorra Deanuleahki, mii lea Norgga ja Suoma gaskasaš rájá alde, hálddašuvvo iešguđet láhkai ovttasbarggus golmma gielddain; Deanus ja Kárášjogas Norggas, ja Ohcejogas Suomas. Deanuleahki lea johkasámi kultuvrra guovddáš guovlu Norggas. Kultuvrralaš oktavuođas lea čázádat okta dain stuorámus oktilaš sámi ássanguovlluin máilmmis. Luossa, sámi luossabivdometodat, fanashuksen ja fanasgeavaheapmi, bivttasvierut, árbevirolaš giehtaduojit nugo duodji ja goahtehuksen, luohti ja musihkka, vuoiŋŋalašvuohta ja bassi báikkit, bivdu ja luonddugeavaheapmi, meahcástanealáhusat ja murjen, ceavzilvuohta ja jorbabeaiekonomiija, leat báidnán min guovllu ja addán vuođu vielljadašvuhtii, fuolkevuođaide, báikenamaide ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaide rastá rájiid. Sámi ealáhusat nugo boazodoallu, sámi eanandoallu, johkabivdu ja vuotnabivdu, meahcásteapmi leat hábmen vuođu ealli eallimii ja ovttasbargui eará kultuvrraiguin ja gielaiguin, ja leat hábmen árbevirolaš lotnolasaid. Danne lea Deatnu báiki gosa golmma čeardda sámit, sápmelaččat, dážat ja suopmelaččat čoahkkanit.

Deanus lea sámi giella ja kultuvra leamaš mielde hábmeme min guovllu servodatovdáneami. Vuosttažettiin sámi, dasto dáro-, suoma- ja kvenagiella. Musea ásahuvvui Deanu historjá ja museaslag namain jagis 1978. Jagis 1980 ásahuvvui sierra museastivra Deanu gieldda hálddus. Deanu gielda osttii 1985:s guosseviesu Polmakas. Dát lei álgu min kulturhistorjjálaš museai Deanus. Deanu gielda eaiggáduššá 7 ráfáidahttojuvvon vistti šilljus Polmakas, ja maiddái guokte ceggekeahtes vistti, ja muses leat sullii 4300 dávvira, main 13 leat fatnasa, dáiddabarggut, govat ja arkiiva. Deanu musea, mii lea 1790 logu visttis, ásahuvvon gávpebáikin, mii lea riggodahkan juo iešalddes, Deanus, guovllus, fylkkas. Viessu ja dasa gullevaš logahallojuvvon visttit ceaggájit vel odne ge, danin go Buolbmát/Polmak giláš ja ovddeš Polmak gielda beasai eret stuorra oassái buollimis nuppi máilmmisoađi áigge.

Jagis 2008 musea ja historjásearvi sirrejedje ja šadde guokte sorjjasmeahttun ovttadahkan. Deanu musea čohkkejuvvui 2010:s Deanu ja Várjjatmuseavuođđudussan, ja lea nu odne museaovttadat mas leat Saviomusea Sør-Várjjagis, Ä’vv Skoltesamisk Museum Neidenis Sør-Várjjagis, ja Varanger Samiske Museum Várjjagis Várjjagis.

Deanu musea birastahttet máŋga automáhtalaččat suodjaluvvon vistti áigodagas 1800-1850. Min antikváralaš visttit ovddastit dehálaš ja guovddáš oasi Deanuleagi kultuvrras ja historjjás, ja muitalit eallima muitalusa nu go dat lei. Mis leat máŋgaduhát dávvira, muhto eai leat heivvolaš konserveren- ja čájáhuslanjat. Diŋggat leat vurkejuvvon iešguđet báikkiide dan botta go mii vuordit ođđa museavistti Detnui. Min váldoulbmil maŋimuš jagiid lea leamaš digitaliseret visot mii mis lea, nugo dávviriid, govaid, arkiivvaid, jienaid ja filmmaid, nu ahte muhtun beaivvi šaddá álki kurateret ođđa čájáhusaid.

Johkasámi kultuvrra ja historjjá lassin Deanu Musea-Deanu Musea-Tenon Museas lea ovddasvástádus suoma-, kvena- ja norgga kulturárbevieruid dorvvasteamis.

Museas leat 1,5 bargivirggi, mas bargosoahpmuš lea Deanu ja Várjjatmusea siida vuođđudusas.